22 vitun pitkää päivää jäljellä tätää helevetin pussikuuria. Ja sitten leikkaus. Niin sikäli mikäli tuo paino edes mihinkään laskee. Tänään aamulla, ei mitään. Viime yönä kolmen maissa kärvistellessä jumalattoman nälän kanssa ja kehoni vapinan siivittämässä ah niin ihanassa olotilassa mä todella mietiin luovuttamista. Vaan jostain löytyi se sisu, että en mennyt ja vetänyt niitä vatserin sinisiä, joita tuossa uunin pankolla on.

Mutta, mitä helevetin järkeä tässä on? Paino ei laske ja mä vaan kidutan itteäni. Helpommaksi tekisi, jos kilot ees tippuis rytinällä veke. Vaan ei. Missä mättää? Mieli on todella matalalla ja mieliteot sen mukaisia. Mutta se on vain enää 22 päivää, jep.